Fiksusti Facebookissa

Normaali

Facebook-markkinointi on hyvä ja tehokas markkinointitapa. Se ei mielestäni silti sovi kaikille. Vai miltä kuulostaisi lause: Liity hautaustoimisto Kalmaharjun faniksi*.

Yrityksiä on jonkin verran peloteltu sillä, ettei sosiaaliseen mediaan ja erityisesti Facebookiin kannata rynnätä suinpäin. Toki jonkilainen suunnitelma on syytä tehdä siitä, miten Facebookia aikoo hyödyntää, mutta varsinkaan pk-yrityksissä asiasta ei kannata tehdä liian hankalaa. Suurimmalle osalle yrityksistä Facebook-sivuista ei ainakaan ole mitään haittaa.

Siinä tapauksessa, ettet halua olla kontaktissa asiakkaittesi kanssa tai bisneksesi ei kestä päivänvaloa, kannattaa pysytellä pois Facebookista. Tai bisneksesi vaatii erityistä pieteettiä asiakaskontakteihin, kuten olettaisin kuolemaan liittyviin aloihin liittyvän.

Facebook-sivun perustaminen ei myöskään takaa sitä, että pääsisit vuorovaikutukseen asiakkaittesi kanssa. Useimmiten ihmisillä on melko korkea kynnys kommentoida tai ottaa kantaa yrityksen asioihin. Mitä pienempi fani-ryhmä, sitä vähemmän siihen mahtuu aktiivisia kommentoijia.

Omasta kokemuksestani Facebook-sivulle riittää sisällöksi päivitykset blogista, alan uutisia ja tietysti yrityksen uutisia. Sillä ei vielä mitään ryntäystä sivulle saada, mutta se riittää aluksi. Hanna Takala kirjoitti yksilöidymmästä ja suuremman budjetin Facebook-markkinoinnista hyvillä esimerkeillä.

Yrityksen, jolla on useita tuotteita, kannattaa miettiä, tekeekö yrityksen nimellä ollenkaan Facebook-sivua. Jossain tapauksessa faneja voi olla helpompi kerätä yksittäiselle tuotteelle.

Viime viikkojen ikäviin Facebook-episodeihin kuuluu ehdottomasti tapaus-Nestlé. Nestlén Facebook-sivut muuttuivat mielenosoittajien temmellyskentäksi. Tällaista vaaraa en usko olevan yrityksellä, joka pyrkii toiminnassaan eettisyyteen ja ekologisuuteen sekä antaa asiakaspalautteen ohjata toimintaansa kestävämmän kehityksen suuntaan.

Jari Juslén kirjoitti blogissaan Facebookin kriisinhallinnasta ja analysoi tarkemmin Nestlén tilannetta.

Nestlén vastoinkäymisen ei kannata antaa kovin paljon vaikuttaa suomalaisten yritysten Facebook-aktiivisuuteen. Harvalla yrityksellä on Greenpeacen kaltaista ”vihollista” tai sademetsänraiskaajan mainetta.

Facebook on osoittautunut tehokkaaksi markkinointikanavaksi erityisesti asiakaskontaktien luomiseen ja yhteystietojen keräämiseen. Pienellä panostuksella ja sopivalla rohkeudella sekä luovuudella onnistumisia tullaan varmasti näkemään paljon lähi aikoina. Eri asia on sitten, missä vaiheessa Facebookissa on hankalampi erottua jollain uudella.

P.S. Nestlellä oli 1.4.2010 yli 96 000 Facebook-fania. Onko se sitten hyvä vai huono asia?

* Luotettavien tietolähteiden mukaan fanittaminen tulee Facebookissa muuttumaan tykkäämiseksi.

About Janne Ansaharju

Olen turkulainen yrittäjä ja bloggaaja. Sisältömarkkinoinnissa yhdistyvät intohimoni kirjoittamiseen ja internetmarkkinointiin.

One Comment

  1. Pingback: Yrittäjä, kamppailetko huomiosta sosiaalisessa mediassa? | Sisältömarkkinointi on sisältöjä korostavaa internet-markkinointia

Leave a Reply


seitsemän + = 11