Blogien ja sosiaalisen median myötä verkkokirjoittaminen on noussut uuteen ulottuvuuteen. Netissä julkaistaan paljon ja yritykset, mediatalot mukaan lukien, ovat tajunneet online-julkaisemisen välttämättömyyden – jopa oivaltaneet sisältömarkkinoinnin hyödyt. Verkkokirjoittaminen on silti väärinymmärretty ja vähätelty taito.
Kapitalistisessa maailmassa raha on arvostuksen mittari – halusimme sitä tai emme. Verkkokirjoittamisen kannalta mielenkiintoista tutkittavaa on Suomen freelance-journalistit ry:n hinnoitteluesimerkit tuntihinnoista erilaisissa julkaisuissa. Kyseessä ei siis ole hinnasto, vaan arvio siitä, mille tasolle palkkiot pääsääntöisesti asettuvat – mitä freelancer uskaltaa pyytää.
Hinnointteluesimerkissä verkkojulkaisun tuntihinta asettuu listan edullisempaan päähän.
- Järjestö- tai ammattilehti = 71 euroa tunti
- Iltapäivälehti = 67 euroa tunti
- Valtakunnallinen päivälehti = 62 euroa tunti
- Erikoisaikakauslehti = 59 euroa tunti
- Yleisaikakauslehti = 58 euroa tunti
- Maakunnallinen sanomalehti = 55 euroa tunti
- Verkkojulkaisu = 52 euroa tunti
- Asiakaslehti = 51 euroa tunti
- Paikallis- tai kaupunkilehti = 47 euroa tunti
Mainittakoon, että viime vuoden esimerkkihinnoissa verkkojulkaisu taisi olla viimeisenä, mutta ero arvostetuimpiin julkaisuihin oli pienempi. Kuilu on kasvanut paljon, järjestys on muttunut vähän. Ikäväkseni en enää löytänyt vuoden 2010 suosituksia netistä.
Verkkokirjoittaminen on vaativinta tekstin tekemistä
Verkkokirjoittaminen on vaativampaa kirjoittamista kuin mikään muu tekstintekeminen. Verkkokirjoittajan täytyy hallita se, mitä asiantuntija-, aikakaus- tai sanomalehtikirjoittajankin, mutta sen lisäksi hänen täytyy ymmärtää netin asettamia erikoispiirteitä:
- hakukoneoptimointia
- lukutapaa – nopeasti silmäillen
- rakennetta – otsikot, kappaleiden alut, listat, linkit
- tiivistämistä ja iskevyyttä
Toki samanlaisia piirteitä löytyy perinteisen lehtitekstin tekemisestä. Verkon tottumukset siirtyvät jonkin verran printin puolelle. Erityisesti iltapäivälehdistö käyttää jo nyt keinoja, jotka toimivat myös verkossa. Enkä tarkoita sisältöjä, vaan rakenteellisia tehokeinoja.
4 vastausta aiheeseen “Verkkokirjoittamista ei arvosteta”
Moi,
ihan kiinnostavaa asiaa sulla täällä. Nettijulkaisutekstejäsi lukiessa kiinnitin huomiota julkaisemaasi kuvamateriaaliin. Mainitset lähteen, mutta onko sinulla lupa kuvien käyttöön ja maksatko niiden julkaisemisesta jotain? Juuri sisältömarkkinoinnin ollessa kyseessä, nousee julkaistun materiaalin käyttöoikeus framille.
Moi Aleksis,
kiitos palautteestasi ja kysymyksestäsi!
Jotkut kuvista ovat omiani, mutta suurin osa on Flickr.comissa Creative Commons -lisenssillä julkaistuja kuvia. Flickr.com on hyvä paikka hakea kuvia ja toisaalta julkaista niitä, kun oikeudet on selkeästi merkitty.
Itse tarkistan, että kuvaa saa käyttää myös kaupalliseen tarkoitukseen.
Tänks. Netti on vaikuttanut tähän kuvapuoleen aika paljon. Keskimäärin touhu on villiä länttä, mutta useimmat kuviaan netissä julkaisevat myös hyväksyvät kuviensa käytön muualla, jos ne linkittää kunnolla ja käyttää pientä resoluutiota. En tiennytkään, että Flicrissä on tuollainen lisenssi olemassa. Se on hyvä homma, tekee maailmasta yksinkertaisemman tässä suhteessa:)
[…] Salusjärvi kyseli Verkkokirjoittamista ei arvosteta -kirjoitukseni kommenteissa kuvien käytöstä blogissa. Kokosin ajatuksiani […]