Lueskelin toukokuussa ilmestynyttä Kotiliesi-lehteä (3.5.2011). Myönnetään, että neljä kuukautta vanha aikakauslehti on kivikautinen, mutta onhan aikakauslehti jo ilmestyessään vähintään kuukauden vanha. Joka tapauksessa ällistyin Leeni Peltosen pääkirjoituksen tokaisua:
Vaillinaisilla lauseilla, lyhenteillä ja hymiöillä pärjää ehkä sosiaalisessa mediassa, mutta koko elämää ei kuitenkaan eletä Facebookissa.
Mitä sosiaaliseen mediaan tulee, olen kyllä täysin eri mieltä Peltosen kanssa. Sosiaalisessa mediassa ei pärjää vaillinaisilla lauseilla, lyhenteillä ja hymiöillä, vaikka niillekin on oma paikkansa. Itse asiassa tuollainen kommentti paljastaa päätoimittajan täydellisen tietämättömyyden sosiaalisesta mediasta. Sen lisäksi se on myrkyllinen sammakko, joka karkuun päästessään saastuttaa suomalaista asennemaisemaa. Onneksi ehkä-sana voidaan hyväntahtoisesti tulkita lieventäväksi asianhaaraksi.
Kirjoitus käsitteli ansiokkaasti kielitaidon tärkeyttä ja äidinkielen osaamisen välttämättömyyttä. Peltonen oli huolestunut suomalaisten koululaisten kirjoitustaidosta, syystäkin:
Joka kolmannen pojan kirjoitustaidot ovat peruskoulun jälkeen heikot, ja osa ei selviydy alkeellisistakaan kirjoitustehtävistä – suomeksi.
Tästä asiasta ovat olleet huolissaan viestinnän ammattilaiset, jotka ovat ymmärtäneet sosiaalisen median tärkeyden työelämässä. Samasta asiasta kertoo toukokuussa julkaistu EVA:n ”Suora yhteys – Näin sosiaalinen media muuttaa yritykset” -raportti:
Taitavien kirjoittajien arvo on noussut siksi, etteivät kysyntä ja tarjonta yksinkertaisesti kohtaa. Samalla kun kirjoitustaitojen koulutus ja yleinen arvostus on romahtanut, sosiaalinen media on herättänyt kielen taitajien tarpeen.
Sosiaalisessaa mediassa on paikkansa lyhenteille ja hymiöille, mutta se ei missään tapauksessa tarkoita, etteikö netissä pätisi samat oikeinkirjoitussäännöt kuin muussakin tekstissä. Sen lisäksi internet-viestintä asettaa omat vaatimuksensa.
Verkkoajan kirjoitustaidossa on keskeisesti kysymys kolmesta vaatimuksesta. Etenkin sosiaalisessa mediassa meidän on osattava valikoida, kiteyttää ja keskustella. Nuo taidot eivät ole myötäsyntyisiä. Ei niitä liioin rakenna kovin tarmokkaasti julkinen koulutusjärjestelmä.
(Anja Alasilta, Suora yhteys vai mutkainen matka?)
