Digitaalisuus tuntuu yllättäneen turkulaisyrittäjät. Aihe on samaa tasoa kuin joka syksyinen supina talven yllättämistä autoilijoista.
Kaupunkilehti Turkulainen kertoo Turun keskustan liiketilojen tyhjäkäytöstä. Lähes sata kauppapaikkaa odottelee reipasta kauppiasta. Tähän asti on puhuttu keskustan vetovoimasta – tai sen puutteesta. Nyt on havahduttu huomaamaan, että syypää onkin vastavoima: Verkkokauppa.
Turun Yrittäjien puheenjohtaja Pertti Salonen kiteyttää ongelman näin:
Yrittäjiltä kuulee sellaisia kommentteja, että kaupassa käydään hipelöimässä myytäviä tuotteita, sitten ne ostetaan netistä.
– Turkulainen 30.10.2013. Kaupasta katsotaan, netistä ostetaan.
Salonen syyttää asiasta kuluttajia. Hän kaipaa ”kuluttajilta enemmän harkintaa”. Kuluttajat ovat tehneet harkintansa ja ovat siirtyneet verkko-ostoksille.
Ratkaisuksi Turun Yrittäjien päällikkö kaivaa asiantuntijuuden. Osa kuluttajista sentään kaipaa asiantuntevaa palvelua. Juuri netti on täynnä asiantuntemusta, alalta kuin alalta. Yksittäinen myyjä ei millään voi vakuuttaa samassa määrin kuin (Suomenkin mittakaavassa) tuhannet, käyttäjäkokemuksiaan jakavat asiantuntijat, joita kuluttajiksikin kutsutaan.
Suurmyymälöiden suosio kertoo karua kieltä siitä, että suurin osa meistä ei kaipaa liikkeessä asiantuntijan häiriköintiä. Mielummin näpelöimme rauhassa ja käymme kassan kautta. Ehkä valinta onkin tehty jo netissä. Sitä paitsi, kotimainen palvelu ei keskimäärin taida olla sillä tasolla, että siitä olisi kilpailuvaltiksi.
Lehden haastattelema kapsäkkikauppias Riikka Backman on huolissaan veroeuroista, jotka valuvat ulkomaille. Backmanin mukaan poliitikkojen pitäisi miettiä, miten perinteiset liikkeet pärjäävät kilpailussa. Hei mutta, eikö se ole kauppiaan tehtävä?
Ongelma on havaittu, mutta ratkaisuja etsitään menneestä maailmasta.
Uskon, että me kuluttajat asioisimme mielellämme kotimaisissa verkkokaupoissa, jos niitä olisi. Niissä harvoissakin voisi pyrkiä edes melkein yhtä hyvään käyttäjäkokemukseen kuin ulkomaisissa kilpailijoissa.
