Kategoriat
Bloggaaminen Sisältömarkkinointi

Miten satunnaisista surffaajista sitoutetaan seuraajia? – 6 keinoa koukuttaa lukijat

Bloggaaja on julkaisija, jonka tavoitteena on kerätä sitoutuneita seuraajia. Satunnaisia surffaajia on helppo pyydystää hakukoneoptimoinnilla tai mainonnalla, mutta kunnolla koukuttaminen onkin paljon haastavampaa.

Englanninkielessä käytetään sitouttaminen (engagement) -sanaa. Minä tykkää koukuttamisesta. Koukkuun tarttunutta, eli sitoutettua, pitää kai kutsua sitoutuneeksi (tai saaliiksi tai vonkaleeksi). Oleellista on saada lukijat uudelleen ja uudelleen blogin pariin.

Asiaa voi tietysti helpottaa antamalla mahdollisuus tilata blogiartikkelit sähköpostiin. Minulle tosin on käynyt niin, että ehdin lukea kiinnostavilta sivustoilta artikkelit ennen kuin huomaan niitä sähköpostistani. Silloin kai voi puhua todella koukuttavista blogeista ja minusta sitoutuneena lukijana.

Miten sitoutumista voi mitata?

Neil Patel kertoo ”5 Engagement-Driven Elements You Should Add to Every Blog Post” -artikkelissaan viidestä sitouttamisen mittarista.

  • Kommentit: Kuinka paljon lukijat jakavat ajatuksiaan, kysyvät tai arvostelevat?
  • Sosiaalinen jakaminen: Kuinka runsaasti käyttäjät jakavat linkkejä omissa verkostoissaan?
  • Pysähdysaika: Kuinka kauan kävijät viipyvät sivustolla (Google Analytics)?
  • Lukeminen: Miten sivua vieritetään (Crazy Egg)?
  • Linkit: Paljonko on ulkoisia linkkejä? (Moz – Open site explorer)?
  • Konversio: Tekevätkö kävijät sitä, mitä toivotaan (call-to-action, toimintakehoitus)?

Patelin mukaan sitouttaminen on enemmän taidetta kuin tiedettä. Siitä huolimatta hän antaa viisi vinkkiä sitouttamiseen. Minäpä pistän paremmaksi ja jaan kuusi keinoa. Kohtia voisi varmasti olla enemmänkn.

1. Postauksessa pitää olla joku pointti

Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä turhaan haaskaa omaa ja lukijoittesi aikaa. Jokaisessa tekstissä pitää olla selkeä pointti, fokus tai ahaa-elementti – ihan miten haluat.

Ahaa-lause

Jostain luin ja katsoin videon (kumpaakaan en enää löydä, jos tiedät muistuta minua) siitä, miten blogiartikkeli pitäisi rakentaa ”aha-linen” varaan. Aha-linen, eli jutun jujun, ympärille rakennellaan draaman kaarta. Aluksi lukijaa johdatellaan ongelman ytimeen, jonka jälkeen ”aha-line” tuo ratkaisun. Loppu onkin perustelua sille, miksi juuri tämä asia ratkaiseen lukijan ongelman.

Kiitollinen surffailija haluaa, että ratkaiset hänen ongelmansa jatkossakin. Hän palaa varmasti blogiisi.

2. Hyvä teksti on visuaalista

Kukapa jaksaisi lukea tekstimassaa ilman mitään muotoilua. Yleisesti opetetaan, että netissä tekstiä täytyy muotoilla silmäilevien lukijoiden vuoksi. En ole ihan vakuuttunut, etteikö tekstin muotoilu koskisi myös painettua sanaa.

Tekstin rakenne on visuaalista muotoilua.

  • Otsikot isommalla kirjasin koolla kuin muu teksti,
  • leipätekstiin sopivasti kappalejakoja (mielummin liikaa kuin liian vähän) ja
  • väliotsikoita tasaiseen tahtiin sekä
  • nostoja ja listoja mielenkiinnon herättäjiksi.

Nämä kaikki helpottavat lukemista, eikä ensisilmäyksellä iske ahdistus ja tuskan hiki pelkästä lukemisen ajattelemisesta. Hyvää ja selkeää tekstiä lukee mielikseen, eikä sitä ole liikaa tarjolla suomenkielisissä asiateksteissä.

3. Loppu ja piste

Olet varmaa joskus katsonut leffaa, joka on päättynyt arvaamatta ja yllättäin – ilman ”ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti” -jälkinäytöstä. Joskus se saattaa toimia ja antaa katsojan omalle mielikuvitukselle tilaa. Yhtä helposti katsoja jää monttu auki toijottamaan pääkoppa tyhjänä.

Blogiartikkelissa epilogiin kannattaa panostaa, jos haluaa lukijan ymmärtävän, mitä hänen pitäisi ajatella tai jopa tehdä tämän jälkeen. Riippuen tavoitteista, lukija voidaan ohjata lukemaan lisää (verkkokaupoista tutut ”Saatat olla kiinnostunut myös näistä” -kilkkeet ovat blogeissa yleisiä) tai yritysblogissa voi olla jonkinlainen toimintakehoitus (call-to-action).

Lukijalle kannattaa tarjota ärsykkeitä, koska hän on jo aktivoitunut lukemaan artikkelisi – aihe siis kiinnostaa ja liike-energiaa on käytettävissä. Blogimarkkinointi on siis jonkilaista psykologista judoa, jossa käytetään ihmisen omaa liikettä hyväksi ohjaamalla se haluttuun suuntaan.

Jotta lopetuksesi olisi tehokas, johtopäätöksen tulee:

  • merkitä selkeästi (joko otsikoitu johtopäätökseksi tai erotelu muulla tavoin tekstistä),
  • olla lyhyt,
  • tiivistää ytimekkäästi artikkelin viestin ja
  • kannustaa tekemään jotain.

4. Kysy

Kysymykset saavat ihmiset ajattelemaan. Osa ehkä vastaakin, mutta se ei aina ole välttämätöntä.

Kysymys ei saa olla väkisin keksitty. Mieleesi tulee varmasti tilanne, jossa opettaja kysyy jotain. Kaikki tietävät vastauksen, eikä yhtään kättä nouse ylös.

Teennäinen ja liian yksinkertainen kysymys saa ihmiset vaivaantumaan.

5. Provosoi

Keskustelun herättäjänä provosointi voi olla paljon tehokkaampi kuin kysymykset. Suora väite toimii samalla postauksen ”ahaa-elementtinä”. Osa lukijoista kokee oivalluksen ja toiset vetävät palkokasvin hengityselimeen.

Pysy itse viileänä, äläkä lähde muiden provoihin mukaan – ainakaan silloin, kun itse olet aloittanut jupakan. Pyri ennemmin rauhoittamaan tilanne ja kerää pisteet sovittelinakin.

6. Älä ole täydellinen

Älä tyhjennä pankkia. Jätä lukijoille jotain, millä he täydentävät juttuasi. Ethän halua keskustelulaatikkoosi pelkästään ”hyvä kirjoitus” -tyyppisiä kommentteja.

Selkein täydennettävä on tällainen listaus. Tämäkään tuskin on täydellinen, joten lukijat voivat tuoda omat ideansa jakoon.

Millä sinä koukutat lukijasi?

Kirjoittanut Janne Ansaharju

Olen sisällöntuottaja ja old-school-bloggaaja, jolla on myös visuaalista silmää ja laaja kokemus sosiaalisen median eri kanavista. Minulla on vahva viestintä- ja markkinointiosaaminen, ja olen työskennellyt monien eri alojen yritysten ja järjestöjen kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *