Miksi Facebook-huijaus toimi?

Facebookissa levisi torstaina 18.3.2010 kulovalkean tavoin Ikean nimissä tehty Facebook-huijaus. Huijaus oli toteutettu fanisivuna, jonka nimi oli ”First 20,000 Fans Get a $1,000 IKEA Gift Card!!!”. Yhdessä hetkessä sivulla oli yli 19 000 fania. Itsekin menin samaan lankaa kuin moni muukin. Jos nyt yhtään muistan, taisi ennen minua olla vajaa 8 000 fania.

Miksi me menimme ansaan?

1. Kyseessä oli tarpeeksi törkeä lupaus

Lupaus oli niin huokutteleva, että se vakuutti jokaisen. Jari Parantainen on kirjoittanut paljon törkeän lupauksen voimasta.

2. Ei ollut aikaa miettiä

Eipä paljon kannattanut viivytellä. Päätös osallistua oli tehtävä muutamassa minuutissa, etteivät lahjakortit loppuisi kesken. Tästä syystä itse en koskaan osta puhelimessa mitään. Pyydän aina toimittamaan tarjouksen sähköpostitse, jotta voin rauhassa perehtyä siihen ja tehdä vertailuja.

3. Huijari käytti tunnettua brändiä

Tunnettu brändi herättää heti luottamusta. Siksi menestyksekkäimmät huijaukset on tehty juuri suurten brändien nimissä.

4. Sivun otsikko oli vieraskielinen

Otsikon virheet ja lupauksen todellinen arvo eivät ehkä aiheuttaneet samanlaista vastustusta kuin suomenkielinen teksti olisi aiheuttanut.

Missä vaiheessa olisi pitänyt hälytyskellojen soida?

1. Sivun otsikko oli vieraskielinen

Olisiko Ikea tehnyt kampanjan, jossa suomalaisillekin olisi luvattu dollareita?

2. Lupaus, tuhat dollaria 20 000 fanille, on liian törkeä

Faneja saa kyllä pienemmälläkin panostuksella kuin kahdellakymmenellä miljoonalla dollarilla (= n. 14 546 940 euroa). Yleensä riittä, kun arpoo fanien kesken 30 euron lahjakortin. Parantaisen mukaan liian törkeä lupaus saa asiakkaan epäröimään. Tässä epäröintiä vähensi mainitsemani nopean toimijan etu.

3. Otsikossa oli monta virhettä

Olisiko Ikeassa tehty näin monta kirjoitusvirhettä. Jos oli tarkoitus tarjota kahdellekymmenelle tuhannelle fanille tuhat dollaria, olisi amerikkalaiseen tapaan pitänyt pilkkujen tilalla olla pisteet, 20.000 ja 1.000. Suomenkielessä pisteitä ei yleensä käytetä. Toisin sanoen otsikko tarjosi kahdelle kymmenelle fanille yhden taalan.

Älä koskaan luota lauseeseen, jossa on enemmän kuin yksi huutomerkki! Muutenkin huutaminen on turhaa. Jos lausessa ei ole sanomaa, se ei huutomerkillä parane.

4. Fanisivulle ei voinut jättää viestiä

Hyviin tapoihin ja sosiaalisen median luonteeseen kuuluu se, että fanit saavat kertoa oman mielipiteensä. Itse asiassa Facebook on parhaimmillaan juuri asiakaspalautteen ja tuotekehitysideoiden kerääjänä.

5. Sivulta ei löytynyt yrityksen tietoja

Internet on täynnä huijareita. Luotettavat toimijat eivät koskaan ole esillä ilman asianmukaisia kontaktitietoja – henkilöt omilla nimillään ja mielellään kuvan kanssa.

Facebook-kampanjassa voi käyttää tämänkaltaisia syöttejä, kunhan mitoittaa ne kohtuullisiksi, mutta houkutteleviksi. Etukäteen kannattaa myös miettiä, mitä faneilla tekee sen jälkeen, kun he ovat ilmaisseet mielenkiintonsa. Jotain on siis tarjottava jatkossakin, ettei kampanja käänny itseään vastaan.

P.S. Tässä linkki Ikea Facebook-tiedotteeseen huijauksesta.